Hollantilaiset työntekijät eivät suinkaan ole innoissaan siitä, että heidän on toimitettava kuluraportit työnantajalleen korvausta varten, lähinnä siksi, että he pelkäävät, että heitä pidetään pihistelijöinä. Tutkimusten mukaan työntekijät luopuvat keskimäärin 83 punnan vuotuisista kulukorvausvaatimuksista henkeä kohti, mikä merkitsee työnantajille 328 miljoonan punnan valtavaa etua vuodessa.
Nuoret jättävät eniten rahaa lunastamatta
Mielenkiintoista on, että muihin ikäryhmiin verrattuna juuri nuorempi sukupolvi jättää eniten rahaa lunastamatta jättämällä kulukorvausilmoituksia toimittamatta. Fintech-yritys Pleo tutki 1042 hollantilaista työntekijää näiden tulosten saamiseksi.
Tutkimus osoitti, että alankomaalaiset työntekijät jättävät keskimäärin 83,30 puntaa per henkilö kuluja perimättä, mikä antaa työnantajille huomattavan taloudellisen edun, joka on yli 328 miljoonaa puntaa vuodessa. Nämä luvut perustuvat siihen, että työntekijöiden on maksettava keskimäärin 1 237,20 puntaa vuodessa ennakkoa liikekuluista, mutta kaikki eivät esitä tarpeeksi korvausvaatimuksia, jotta koko summa saataisiin takaisin.
18-35-vuotiaat nuoret: Suurimmat taloudelliset menetykset
Kaikista ikäryhmistä 18-35-vuotiaat kärsivät suurimmat taloudelliset menetykset saamatta jääneiden kulujen vuoksi, 191,70 puntaa. Lisäksi he kantavat myös suurimman kuukausittaisen taakan, 194,20 puntaa ennakkomaksuina. 35-50-vuotiaat työntekijät menettävät vuosittain 80,30 puntaa, kun taas yli 50-vuotiaat laiminlyövät keskimäärin 42,60 puntaa liikekuluja. Lisäksi tämä vanhempi väestöryhmä joutuu maksamaan keskimäärin vain 72,70 puntaa kuukaudessa.
Tuomion pelko estää nuoria ilmoittamasta menojaan
Tutkimus paljasti myös, että nuoret työntekijät pidättäytyvät usein ilmoittamasta kuluja, koska he pelkäävät, että heidät leimataan pihiiksi. Kaikista vastaajista 22% myönsi välttelevänsä pienistä summista aiheutuvia kulukorvausvaatimuksia, ja nuorten työntekijöiden keskuudessa luku nousi 32%:een. Joka viides mainitsi syiksi kulukorvausilmoitusten laiminlyönnille työn ylikuormituksen ja hukkaan menneiden kuittien tai korvausvaatimuslomakkeiden kaltaisia tekijöitä.
Kuluraportit aiheuttavat stressiä nuoremmille työntekijöille
Tutkimuksessa korostettiin myös, että 18-35-vuotiaat työntekijät kokevat stressiä kulujen maksamisesta. Huomattava 30% ilmaisi huolensa siitä, ettei pysty maksamaan omia laskujaan, ja joka kolmas nosti toisinaan rahaa säästö- tai muilta tileiltä työnantajan kulujen kattamiseksi. Lisäksi 37% nuorista työntekijöistä piti ennakkomaksuja vanhentuneina.
Turhautuminen kuluraporttiprosessiin
Kuittien kerääminen osoittautui hankalaksi 24%:lle vastaajista, kun taas kuluraporttilomakkeiden täyttäminen oikein ja täydellisesti osoittautui vielä hankalammaksi. Vaikka kaksi kolmasosaa työntekijöistä väittää saaneensa riittävästi ohjeita kulukorvausraporttien lähettämiseen, he pitävät prosessia silti hankalana.
Pleon Alankomaiden maajohtaja Eilika Regenbrecht korosti, että nuoret työntekijät ovat taloudellisesti haavoittuvaisia, mutta paradoksaalista kyllä, he jättävät eniten rahaa hakematta. Hän huomautti myös, että kuittien puuttuminen voi olla työnantajien kannalta epäedullista, mikä vähentää mahdollisuuksia alv-palautuksiin.
